Ladataan

Pieni askel asukkaalle, suuri harppaus planeetalle

Kierratys-luonto

Jätteiden lajittelu saattaa tuntua yhden ihmisen kohdalla vähältä, mutta todellisuudessa yksittäisillä teoilla on paljon merkitystä ympäristövaikutusten suhteen. Vuonna 2020 Suomessa syntyi jätettä 596 kiloa asukasta kohden. Määrä kasvoi edellisvuodesta 31 kiloa. Tämä jäte on yhdyskuntajätettä, johon lasketaan sekä kotitalousjäte että julkisten ja yksityisten palvelujen jätteet (kuten sekajäte, biojäte, paperi, kartonki, lasi, metallit, muovipakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, käytetyt paristot). Mitä useampi lajittelee jätteensä, sitä suurempi vaikutus teoillamme on yhdessä ympäristölle.

Kierrätystavoitteet pohjautuvat EU:n asetuksiin

EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Vuonna 2020 pääkaupunkiseudulla yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 49,52 %. Kierrätysaste kertoo, kuinka suuri osuus syntyvästä jätteestä on hyödynnetty materiaalina. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Heinäkuussa 2021 astui voimaan uusi jätelaki, joka perustuu näihin tavoitteisiin. Direktiivien tavoitteet sitovat jäsenvaltioita oikeudellisesti, joten niiden saavuttamatta jättäminen on direktiivin rikkomista. Meidän jokaisen on jätelain mukaan noudatettava etusijajärjestystä, joka opastaa toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

EU:n jätehierarkian (ns. 4R-sääntö) mukaan jätteitä tulisi vähentää seuraavassa järjestyksessä.

4R-sääntö

Mitä tapahtuu, jos ei lajittele?

Mikäli jätteitä ei lajitella niiden syntypaikalla, jätteet kuljetetaan sekajätteenä energiahyödyntämiseen, joka ei ole kierrättämistä. Luontoon päätyvät jätteet (kaatopaikka) taas kuormittavat maapalloamme ja tuhoavat luonnon monimuotoisuutta.

Kierrätysvelvoitteen tavoitteena on kaatopaikalle kulkeutuvan jätteen vähentyminen sekä jätteiden saaminen kiertoon ja sitä kautta luonnonvarojen käytön vähentäminen.

Taloyhtiölle sekajäte tulee kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte, joten huolellinen lajittelu ja kierrätys säästää taloyhtiössä paitsi luonnonvaroja, myös rahaa.

Erittele vähintään biojäte

Asukkaan vastuulla on noudattaa oman alueen jätteiden lajitteluohjeita. Ohjeet löytyvät taloyhtiön jätepisteiltä sekä paikallisen jäteyhtiön nettisivuilta tai kunnasta.

Jokaisessa yli viiden huoneiston taloyhtiössä on jatkossa oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen:

sekajäte
biojäte
kartonki
paperi
muovipakkaukset
metallipakkaukset
lasi

Selvitysten mukaan Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteiden erottaminen muusta jätteestä on tärkeää, sillä kaatopaikalla ne aiheuttavat metaanikaasuja.

Biojätteen keräys tuli jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa ja vuoden 2022 heinäkuusta alkaen vielä taajamien rivi- ja kerrostaloissa, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan biojätteen kierrätysaste vuonna 2020 on 42 %. Kierrätystavoitteeksi on asetettu 60 % vuoteen 2023 mennessä.

Miten ratkaista jätteiden lajittelu kotona?

Jätteet kannattaa kerätä siellä, missä niitä eniten syntyy. Yleisin paikka jätteiden lajittelupisteelle kotona on keittiön jätekaappi. Jätekaappiin ei kuitenkaan mahdu loputtomasti erilaisia keräysastioita. Sellaiselle jätteelle, jota kerääntyy vähemmän, voi järjestää paikan muualta, esimerkiksi parvekkeelta tai eteisestä.

Katso videolta ammattijärjestäjän vinkki, miten jätekaapin voi esimerkiksi järjestää toimivaksi.